Aada-tyttönen

Tänään sain puhelimitse kuulumisia Aadasta (Addictedtolove). Se asustelee Karjalohjalla kahden seropin ja yhden kissan seurana, ja on ollut kuulemma koko ajan terveenä. Aada juoksee mielellään ja jättää suvereenisti kaverit taakseen. Saa nähdä, jospa neiti aloittaa juoksu-uran jossain vaiheessa.
On ollut mielenkiintoista huomata, että näillä Saran tyttärillä on kaikilla ollut ensimmäinen juoksu aivan eri-ikäisinä! Riinalla jo viime heinäkuussa, Aadalla joulukuussa ja Lindalla vasta nyt huhtikuussa.

Riinaa treenaamassa

Kävin tänään Riinan ja Miinan luona, treenaamassa Riinan kehäkäyttäytymistä, kun erkkari lähestyy kovaa vauhtia. Riina ihmetteli, missä äiti ja sisko ovat! Kuvat: Outi Hintikka

Rokotuksessa

Sara kävi tänään Apexissa viisivuotisrokotuksissa. Olikin tällä kertaa iso satsi, kaikki viisi rokotetta. Linda odotteli kotona ja kävimme 4Petsissä hakemassa vähän nameja tuliaisiksi... Saralla on tapana kävellä suoraan namikauppaan, kun Malmille tullaan, täytyyhän sitä nyt jotain hyvitystä saada, kun lääkäriin joutuu! Tänään siihen oli taas onneksi mahdollisuus...

Virallinen mittaus

Linda kävi tänään virallisessa mittauksessa Tuomarinkartanolla. Tulos 45,5 cm.

Aslan neljäs junnuissa Lahden näyttelyssä!

Aslan-poika kävi Lahden näyttelyssä 25.4. ja oli Anitan esittämänä hienosti jun ERI4! Onnittelut!
Seuraavan kerran tavataankin erkkarissa, sinne saadaan pennuista ainakin kolme, Aslan sekä tytöt Riina ja Linda. Toivottavasti Aadakin tulee, olisi mukava nähdä pitkästä aikaa! Riinalle tarvitaan nuorten luokkaan esittäjä, sillä minä olen Lindan kanssa samassa kehässä. Järjestellään..

Geenitutkimusta ja koiranpäiviä

Perjantaina sompailimme Kannelmäen Mustiin & Mirriin, jossa järjestettiin dna-näytteen otto. Hyvin meni, suurin piirtein... Linda sähläsi vasemman etujalan niin, että neula lensi, joten näyte otettiin oikeasta. Se meni ihan hyvin. Sarasta varoitin, että se osaa olla paniikkimestari - rouva kuuli ja ojensi syvästi loukkaantuneena vasemman etujalan pistettäväksi. Hmm, minä vai!
Samasta paikasta löytyi myös uusia pantoja, molemmille, sekä vähän hyvää naposteltavaa... Sitten tultiin kotiin lepäämään ja viettämään lokoista koiranpäivää.

Hiljaiseloa

Miyessan tytöille tulikin nyt rauhallinen kevätkausi! Minä kävin viime viikolla tuossa lähimetsässä murtamassa ranteeni, joka on nyt kipsattu punaiseen pakettiin. Kiitokset Malmin sairaalan henkilökunnalle asiantuntevasta ja todella nopeasta toiminnasta (vain 35 min. ja koko homma selvä)! Lindalla alkoi sopivasti sunnuntaina juoksu, joten nyt ollaan kotosalla ja lenkkeillään yksikätisesti ilman flexejä. Onneksi ei oltu menossa näyttelyihin huhtikuussa!

Tampereen kansainvälinen näyttely 15.3.2009

Lindalla oli tuomarimuutos, ja niinpä se olikin itävaltalaisen Robert Blumelin kehässä. Saatiin ERI ilman sijoitusta ja hyvä arvostelu. Sara sitten meni alkuperäisen suunnitelman mukaan uusi-seelantilaisen Lee Greerin kehään. Tuloksena EH, mutta todella hyvä arvostelu. Rouvalla oli kuulemma hyvät mutta hieman voimattomat liikkeet.

Papu match showssa

Arizonaboy eli Papu osallistui tänään Hyvinkäällä match showhun ja sijoittui hienosti sinisten kolmanneksi! Onnea, onnea, onnea Papu ja Senja! Aivan loistava ensiesiintyminen!!!

Ystävänpäivä Hyvinkäällä 14.2.2009

Tänään me haettiin Riina emäntineen mukaan ja ajeltiin Hyvinkäälle poikia tapaamaan! Treffit oli tehty koirapuistoon, joka löytyikin helposti, ja siellä Aslan sekä Papu ja Mörtti meitä jo odottelivatkin. Kyllä oli vauhtia ja vilinää, kun sisarukset rynnistivät menemään. Seuraan liittyi hetkeksi myös 3 kk ikäinen malamuutti (nyt jo whippetejä suurempi), mutta luovutti melko pian. Aslanin lelu sai kyytiä Riinan viemänä. Nyt on kotona väsynyttä porukkaa... Senja käytteli kameraa ja lähetti heti kuvia.

Tuli käytyä Turussa

Turun kansainvälinen näyttely 24.1. ei ollut meitä varten ainakaan. Molemmat tytöt tulivat H:n kanssa kotiin. Linda sai muuten hyvän arvostelun, mutta koska se pelkäsi lattiassa olleita pakkausteippejä ja hyppäsi niiden yli, se rankattiin ulos. Sara puolestaan ei ollut tarpeeksi lihaksikas.
Menomatka oli myös takkuinen, kun Sara huohotti vähän väliä, joten jouduimme pysähtelemään ja sitten tuli jo kamala kiire. Ehdimme sentään. Näimme myös kehän laidalla Aada-tytön omistajan, pitkästä aikaa. Toivottavasti tapaamme Aadan myös piakkoin, olisi mukava nähdä, miten tyttö on kehittynyt.