Agilitya!

Meillä on uusi harrastus, lähdimme agilityhommiin mekin! Käyn vuoroviikoin Lindan ja Bondin kanssa ja tänään oli Bondin ensimmäinen kokeilu. Lindalla on sen verran taustaa, että ennen pentuja käytiin neljän kerran alkeiskurssi Hyvinkäällä ja sitten tuli pitkä tauko. Joulun välipäivinä olimme nyt lauantaina ja sunnuntaina Lindan kanssa lyhyellä "Agilitya omaksi iloksi" -kurssilla ja sen jälkeen ilmoitin molemmat sunnuntaikurssille.

Vaikka Lindakin on aloittelija, sillä on hurja vauhti ja into painella esteet yli ja putkesta läpi. Nyt sitten Bondi näki jutun ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että pujottelu lähti parhaiten liikkeelle. Esteiden kanssa oli se vaikeus, että kun metsässä hypitään runkojen yli, niin mehän mennään aina koko jengi yli eli Bondi ei tajunnut, miksi minä en hyppää sen kanssa! Putki olikin sitten ihan kummallinen, poika ei ymmärtänyt yhtään että sinne pitää mennä. Katsotaan sitten jatkoa kahden viikon päästä, ensi sunnuntaina Linda pääsee sinne kiihdyttelemään.

Se ero on äidin ja pojan välillä suurin, että Linda ei jännittyneenä syö yhtään mitään vaikka mitä jumalten mannaa tarjoaisi, Bondi sen sijaan kiinnittää kaiken huomionsa ruokaan. Etukäteen ajattelin, että Bondi ei pysy luonani ilman hihnaa vaan painelee toisten koirien luo, varsinkin tyttöjen, mutta sillä olikin kuono minun kämmenessäni lähes koko ajan!

Uusintamittaus

Tänään suuntasimme kymmeneksi Kartanolle Bondin uusintamittaukseen. Minulta melkein meni ohi, että se tarvitsee uusinnan. Se mitattiin vuoden ikäisenä 49,8 cm korkuiseksi ja maastokirjassa lukee, että ei tarvitse uusintamittausta. Minäkin sitten tuudittauduin siihen, että alle 50-senttistä ei tarvitse uusintamitata. Onneksi sitten Riikka oli tarkkana ja kysyi, että eikös yli 49-senttinen tarvitse uusinnan? No niinhän se nyt näkyy säännöissä lukevan. Eli äkkiä kyselemään mittatilaisuutta. Bondi ei olisi voinut aloittaa tämän vuoden kautta ennen mittausta.

Kartanolla olivat mittamiehinä Minna Keronen ja Nina Viskari, mutta koska Nina oli viimeksi toinen Bondin mittaajista, varamieheksi tullut Ulla Pelkonen mittasi Bondin yhdessä Minnan kanssa. Tulos oli lähes sama kuin viimeksi, 49,9 cm. Eli alle 50-senttinen pikkupoika edelleen, mutta korjailenpa tiedon tuonne Bondin tietoihin.

Mittauksen jälkeen hain tytöt autosta HVK:n sunnuntaiulkoiluun, joka oli juuri alkanut. Rapsakan pakkasen (-15 astetta) johdosta osanottajia ei ollut kovin monta, mutta whippeteistä paikalla viipottivat ainakin Monni ja Rasta. Lisäksi nähtiin yksi venakko ja muutama skotti, olisiko ollut myös nuori irlis, en nähnyt kunnolla. Bondi meni sen verran kierroksille, että sillä meni taas astumisvaihde päälle ja äitinsä oli sitten sijaiskärsijänä. Niinpä muutaman kävelykierroksen jälkeen lähdimme kotia kohti, ja nyt täällä nukkuu porukka filttien alla.

Uimassa

Tänään oli sitten aika mennä uimaan todella pitkän tauon jälkeen! Sain Onnenkoirasta ajan klo 18 ja Vihoset lupasivat tulla mukaan. Sen jälkeen, kun Bondi sai lokakuussa anaalirauhastulehduksen, emme ole olleetkaan kertaakaan. Tassuvaivat äityivät Saralla heti, kun lumi suli ja sepeli jäi märälle asfaltille. Nyt ollaan taas kaikki terveitä, joten tottahan tilaisuus piti käyttää.

Nuoriso-osasto Danny ja Bondi ovat innokkaimpina syöksymässä veteen - ihan tauotta - ja Rio 8 v. pitää huolen, että pysyy peesissä. Linda osaa varoa, ettei jää alle, mutta ui innokkaasti. Sisarukset Sara ja Beni tulevat perässä arvokkaasti ja rauhallisesti kauhoen, ja mielellään rinta rinnan. Ai että niitä rakkaita on ihana katsoa!

Uinti on niin hyvää liikuntaa, myös iäkkäämmälle koiralle (kuten ihmisellekin). Ja hyvä kuntoutusmuoto myös.

Agilitytaitojen kertausta

Välipäivien iloksi kävin aktivoimassa Lindaa. Löysin Koirakeitaan kurssin "Agilitya omaksi iloksi", tunti lauantaina ja toinen sunnuntaina. Olin Lindan kanssa agilityn alkeiskurssilla (neljä kertaa) pentuja edeltävänä kesänä, emmekä päässeet sen jälkeen jatkamaan. Sitten pentujen synnyttyä ei ollut aikaakaan. Viime syksynä selvittelin mahdollisuuksia Hyvinkäällä, kun Klaukkalasta ei ole sinne kovinkaan pitkä matka. Koirakeidas on kuitenkin vain vartin ajomatkan päässä Vantaan puolella.

Linda nautti aivan suunnattomasti, kun tajusi mistä on kyse! Kaikki esteet muistuivat heti mieleen ja tyttö suorastaan kiisi putket läpi ja esteet yli. Niinpä ilmoittauduin sunnuntaikurssille ja vien sinne vuoroviikoin Lindan ja Bondin. Bondilla ei ole vielä yhtään kokemusta, ja ryhmässä olevat nartut ovat omiaan sotkemaan sen keskittymistä, mutta alku aina hankalin, luulisin. Tulee olemaan mielenkiintoista ohjata noita molempia. Sara ei pääse mukaan, koska sen fysiikalle nuo hypyt eivät luultavasti enää tekisi hyvää. Sara-mummolle täytyy keksiä jotain muuta uutta kivaa!

Hyvää Uutta Vuotta 2014!

Räjäytysten hiljettyä äiti ja poika söivät yhteistä luuta

Sarakin haluaisi jo nukkumaan...

Hyvää Joulua!

Voittaja Winner 2013

Sunnuntaina oli sitten Koira 2013 -tapahtuman viimeinen näyttely, Voittaja Winner 2013. Olin ilmoittanut sinne Bondin ja Lindan, lisäksi Sulo oli tulossa.

Tuomarina tällä kertaa oli suomalainen Harry Tast, joka on arvostellut Saran kaksi kertaa (Lahdessa nuorten luokassa ja Keminmaalla avoimessa). Halusin hänen arvostelevan Lindan, koska hän piti Saran tyypistä mutta kaipasi sille rintakehää, jota puolestaan Lindalla on.

Linda esiintyi kauniisti kuten aina, mutta sai "sakot" siitä, ettei nostanut häntäänsä. Lindahan pitää häntäänsä yleensä aina jalkoja myöten tai niiden välissä, myös silloin kun heiluttaa häntää. Tast tulkitsi sen arkuudeksi ja antoi valioluokassa EH:n. Hän vielä sanoi minulle, että se ei viihdy, häntä on koko ajan koipien välissä. Arvostelussa mainittiin "Erinomainen tyyppi ja koko."

Sulo oli avoimessa luokassa ja esiintyi Riikan kanssa todella kauniisti. Pöydän sijasta kehässä oli ramppi, enkä tiedä ihmetyttikö se Suloa vai jokin muu, mutta tuomari sanoi sen arastelevan ja antoi suoraan avoimen H:n.

Urosten valioluokassa oli seitsemän urosta. Bondi sai ERIn ja tuli valioluokassa toiseksi SA:n kanssa. Paras uros -luokassa oli muistaakseni kahdeksan urosta. Bondi sijoittui kolmanneksi arvostelulla

"Erinomainen tyyppi ja koko. Jalo ryhdikäs kaula. Kaunis selänkaari. Voimakkaat takakulmaukset. Tiiviit käpälät. Hyvin kaunis puhdaslinjainen pää. Kaunis alalinja. Säännölliset kevyet liikkeet."
Lopputulos siis val ERI 2 SA PU-3.

Vuoden 2013 näyttelykausi on päättynyt, kiitos kaikille kilpakumppaneille mukavasta seurasta (ja apukäsistäkin aina välillä)!

Tässä Riikka Mäen ottamat kuvat Bondista:

Helsinki Winner 2013

© Elina Ervasti

Bondi kehässä, FI MVA Miyessa Born To Run (val ERI 3)

Lindan uusi pesä

Linda nukkui uudessa makuupussissaan tyytyväisenä koko yön. Ensin opettelimme yhdessä tekniikan, eli että vain yhdestä reunasta pääsee sisään ja peitto ei karkaakaan edellä kuten filtti!

Helsinki Winner 2013

Messukeskuksen kolmen päivän show-putken ensimmäinen oli perjantain Helsinki Winner 2013 -näyttely. Ilmoitin sinne vain Bondin. Whippetien tuomari oli australialainen Sally Stasytis, joka itse on borzoi-ihminen.

Uroksia oli vain 23, niistä valioluokassa kuusi. ERIä tuli varsin säästeliäästi, nuorten luokassakaan (viisi urosta) ei yhtään! Bondin tulos oli val ERI 3, josta olen erittäin tyytyväinen. Valioluokka oli kovatasoinen taas, ja voiton vei jälleen Marcus, Aberdeen Remarkable in Paris, joka oli myös PU-1 ja VSP. Toiseksi valioissa tuli C'mere Jöröjukka ja neljänneksi Softouch Diamond Dust.

Tänään oli tilaa myös kiertää myyntikojuja ja shoppailla, kun oli arkipäivä - kaikki eivät olleet säästäneet kesälomapäivää tähän kuten minä! Löysinkin Saralle Brit Care Senior -ruokaa tarjouksesta ja Linda sai tuliaisiksi makuupussin AskDogin kojusta.

Huomenna Messarissa on Nordic Winner 2013 -näyttely, mutta sinne me emme mene vaan vietämme vapaapäivää. Sunnuntaina olemme sitten taas paikalla Voittaja 2013 -näyttelyssä, Sulo avoimessa, Bondi ja Linda valioluokissa.

Palkintojenjako

Tänään oli Whippet-Harrastajien syyskokous HSKP:n toimitilassa Taiteentekijäntiellä. Oli suuri ilo olla paikalla, kun Riikka Mäki vastaanotti Sulon (M. Bucket Of Love) kunniakirjan ja -manttelin Vuoden Maastojuoksija VSP 2013 -tittelin johdosta!

Kolmikko oli autossa talvitakeissaan odottamassa, ja pääsi koirapuistoon juoksemaan sen jälkeen. Onneksi kura on poissa edes tällä hetkellä!

Enää pari viikkoa Messukeskuksen näyttelyihin...