Viime viikonloppuna kävimme Latvian Adazissa kansainvälisessä näyttelyssä. Sara jäi kotiin äitini huostaan ja minä suuntasin auton nokan Baltiaan. Linda ja Bondi olivat siis mukana ja matkakaveriksi sain ystäväni Pallen, joka jätti omat koiransa kotiin Jarmon hoitoon.
Perjantaina lähdimme puoli kahden lautalla ja olimme Tallinnassa puoli neljä. Olimme varautuneet maksimissaan neljän tunnin ajoon mutta neljän ruuhka Tallinnassa sekä tietyöt Latvian puolella hidastivat matkantekoa ja ajoon menikin lähes seitsemän tuntia. Majoituksen olin varannut Riikasta hotelli Jurnieksista, joka olikin siisti ja edullinen (tosin koirista veloitettiin 17,50 € per kuono). Onneksi oli navigaattori, muuten varmaan pyörisin siellä vieläkin... Hotellin edessä vilisi irtokissoja, joten vaati kylmiä hermoja ottaa koirat ulos autosta. Lindalle ja Bondille oli suuri hämmennyksen aihe, kun kissat eivät pelänneetkään niitä vaan jäivät paikoilleen köyristämään selkäänsä.
Yö meni valvoessa. Kovaääninen porukka palasi juhlimasta, ja lisäksi jonkun iso koira haukkui pitkän aikaa. Näyttelyporukkaakin oli hotellissa ja toki muitakin. Aamulla lähdimme jo seitsemän jälkeen, tyhjin vatsoin koska aamiainen alkoi kahdeksalta. Näyttelypaikalle oli vain noin puolen tunnin ajo, ja se oli onneksi kotiinpäin jo valmiiksi. Koulun kenttä löytyi varsin helposti, Adazi on pieni paikka, ja koska tulimme aikaisin, saimme parkkipaikan helposti.
Arvostelu oli merkitty alkavaksi hauskasti klo 9.32! Tuomarina oli Tanya Arangelova Bulgariasta, ja whippetejä oli vain kuusi. No niinhän siinä sitten kävi, että minun koiristani kumpikaan ei pärjännyt. Bondi oli val ERI 3 (kolmesta valiosta) ilman SA:ta ja Linda val ERI 2 (kahdesta valiosta) ilman SA:ta. Kumpikaan ei siis päässyt PU- tai PN-luokkaan. Narttujen sertti jäi jakamatta, koska valioluokan voittaja (LVJCH&CH Lancar Dream Enigma) oli jo Latvian valio ja toinen narttu (Lancar Dream First Dance) sai junnusertin. Uroksissa SA ei olisi vaikuttanut Bondin tilanteeseen, koska se olisi ollut joka tapauksessa kolmas ja sertti sekä cacib menivät molemmat voittajalle (PL&DE&HU CH Jesterland Jumanji). Toiseksi tuli EEJCH, EE&BY CH Satangin Mingle Mangle.
Sekä Linda että Bondi saivat hyvän arvostelun, siksi jäin ihmettelemään mistä tuomari ei niissä pitänyt. Kaikki oli vain good sitä ja good tätä. Laatuarvostelu oli kuitenkin ERI eikä EH molemmilla.
Lähdimme näyttelystä kohti kotia puoli yhdentoista aikaan aamupäivällä (lauantaina) ja totesimme, että aikaa on. Olin ostanut liput vasta puoli yhdeksän lauttaan eli viimeiseen. Pysähdyimme juuri ennen Viron rajaa tankkaamaan auton ja ostamaan Hesburgerilta ruokaa, samalla koirat pääsivät pariin otteeseen jaloittelemaan.
Tallinnassa olimme kolmen aikaan iltapäivällä eli paluu sujui vähän rivakammin kuin meno. Sitten "tapoimme aikaa" tuntitolkulla, kunnes pääsimme lähtöselvitykseen.
Summa summarum, koska näyttelystä ei saatu mitään, matka meni kokemuksen piikkiin. Riika ei todellakaan ole viehättävä kaupunki, mutta Adazi on sievä kylä. Liikenne on täysin järjetöntä. Nopeusrajoitukset ovat vain koristeina ja ohituksia tehdään niin, että kolme autoa ajaa rinnakkain vaikka rekka tulisi vastaan. Tallinnassa näimmekin jo heti alussa auton, joka oli juuri lentänyt ympäri pöheikköön ja pudottanut sähkölangat samalla. Ei vissiin kuski katsonut aiheelliseksi jarruttaa 90 asteen mutkassa...
Ajoin 755 km perjantain ja lauantain aikana, ja nukuin ehkä runsaan tunnin hotellissa. Hauskaa oli ja naurettiin paljon, kiitos seurasta ja avusta Palle! Kuten todettiin, kaksi blondia on parempi kuin yksi!
 |
| Linda ja Bondi rannalla Tallinnassa. Kuva Anu Prinkkilä |
