Otin Bondille vuoronumeron Kartanon maanantaitreeneissä. Toinen treeniviikko, ja poika lähti kuin ammus vieheen perään, ja ravistikin sitä vielä niin että pöllysi! Ihan tulee äitiinsä ja mummuunsa: ensin ei mitään havaintoa koko viehetouhusta ja sitten yhtäkkiä päässä syttyy lamppu. Ja sitten mennään ihan täysillä ja ulvotaan radan laidalla, jos joku muu pääsee juoksemaan. Kyllä me mennään vielä maastokisaan tällä kaudella!
Uusi kuonokoppa on, ja se pitää saada fiksatuksi sopivaksi. Mantteli puuttuu vielä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Viron reissulla Elsalle menestystä!
Vaikka vuosi jo ehti vaihtua ja 2024 alkaa, palaan vielä viime vuoteen. Huomasin yhtäkkiä, että olen unohtanut päivittää Viron-matkamme tulo...
-
Pipokokeilu: ajattelin, että tänään laitetaan Marjut Sonckin tekemät pipot porukalle, kun on pakkasta reilusti. Tulos: mummeli lenkke... -
Meitä kohtasi suuri suru. Yritän kertoa, mitä tapahtui, vaikka en vielä itsekään sitä täysin ole ymmärtänyt – juuri tässä ja hetken päästä ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti