Perille päästyä kävin ilmoittamassa Bondin ja maksamassa molempien kisamaksun, ja jossain vaiheessa käytiin eläinlääkärin tarkastuksessa. Bondi näytti parhaan näyttelyravinsa, kun ei ollut yhtään varma missä ollaan!
Alkuerään Bondin pariksi arvottiin Kiiturin NN-Remy Martin. Etukäteen olin varautunut kaikkeen, ajattelin, että ehkä Bondi ei lähde ollenkaan liikkeelle, kun on toinen koira mukana (Bondihan on treenannut vain yksin). Kuonokoppaakaan poika ei ollut käyttänyt kertaakaan, eikä myöskään juossut hiekalla. Yleensä en pidä sanonnasta "lahjattomat treenaa", mutta nyt on pakko. Bondi juoksi itsensä finaaliin pistein 238 (finaaliraja kansainvälisessä kisassa oli 150) ja sijoitus oli 17/23. Eipä siis päästykään lähtemään alkuerien jälkeen!
Bondin finaalijuoksu oli vasta klo 19.50, siitä poika sai pisteet 245 ja parina taisi olla Nyanssin Berberis. Bondin lopullinen sijoitus oli sama 17/23 ja yhteispisteet siis 483, joten SA tuli!
Sulo juoksi komeasti kuten aina ja voitti yk-urokset hurjalla yhteispistemäärällä 525 (257 + 268)! Sulo sai samalla toisen maastoserttinsä, hurja poika! Sillä on nyt kaksi maastoserttiä ja kaksi näyttelyserttiä!
Palkintojenjako alkoi vähän ennen puoltayötä. Bondi sai possunkorvan ja kun Sulokin oli palkittu, pääsimme lähtemään kotiinpäin. Kahden tunnin ajon jälkeen käännyin kotiovelle klo 1.45.
Minulle kovasti väitettiin, että maastokisat eivät yleensä kestä näin kauan... totesin, että ei taida tulla tästä harrastus minulle, kun vuorokauden ympäri notkutaan... keskellä yötä en halua harrastaa koirien kanssa, silloin meillä nukutaan! Mutta ylpeä olen veljeksistä, huikeat kaverukset!
Bondi alkuerässä (sininen mantteli). Kuva Mari Kaukanen |
Maastokirja ja SA-palkinto eli possunkorva |
Possunkorva katoaa saajan massuun |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti