Sammylle maastosertti!!!

Tänään kilpailtiin Mustialassa perinteisissä Talvimaastoissa. Itse valitettavasti sairastuin enkä päässyt paikalle, mutta ylpeydellä voin nyt kertoa tulokset:

Born To Be Wild "Sammy" sai alkueristä 257 pistettä ja meni finaaliin sijoituksella 2/10. Finaalista irtosi toinen sija ja maastosertti loppupisteillä 501! Valtavat onnittelut Sammylle ja Jennalle, tämä oli Sammyn ihan eka maastokisa!

Bucket Of Love "Sulo" starttasi hienosti ja veti alussa pitkän kaulan voittaen parinsa. Finaalipaikka jäi harmittavan 1 pisteen päähän sijalla 7/10 ja pistein 235.

Olisi ollut niin hienoa nähdä poikien upeat juoksut!

Pojat näyttelyissä!

Born To Be Wild "Sammy" Liettuan voittajanäyttelyssä tänään ERI 2, tuomarina Elena Agafonova, Venäjä.

Born To Run "Bondi" Kaarinan ryhmänäyttelyssä tänään ERI 3 ja Bucket Of Love "Sulo" ERI, tuomarina Kirsten Landsverk, Norja. Kyseessä siis nuorten luokka tällä hetkellä.

Sammy on lisäksi nyt ensimmäinen kasvattini, joka on käynyt ulkomailla näyttelyssä!
Olen todella tyytyväinen poikiin, kiitos Riikka ja Jenna, sekä Suloa esittävä Jenni!

Sulo showaa

Sulo osallistui tänään Porissa match showhun, ja Riikka esitti sen ensimmäistä  kertaa itse! Tuloksena loistava neljäs sija punaisten ryhmässä, koiria oli ollut isoissa roduissakin n. 30! Sulo saapui kotiin näin muhkean palkintosaaliin kanssa, onnittelut! :)

kuva: Riikka Mäki

Hyvää Ystävänpäivää!

Rakas Mindy

Tänään on kulunut 16 vuotta siitä, kun rakas villakoirani Mindy nukkui pois.

Olet aina mukanani
Joker's Here I Am 20.1.1982 - 3.2.1997

Turku kv.

Vuoden 2013 näyttelykausi on alkanut. Tänään oli Turun kansainvälinen, jossa whippetit arvosteli Steven Seymour Australiasta. Miyessaa edusti Sammy, Miyessa Born To Be Wild, joka sai nuorten luokassa EH:n. Arvostelu oli hyvä, joten tästä vain eteenpäin kohti kesää ja uusia näyttelyitä!

Ystävä poissa

Tänä iltana saapui suru-uutinen. Whippetneito Quatrain's Medaglione, ystävieni Pallen ja Jarmon rakas Melli, lähti äsken sateenkaarisillalle Apexissa lähes 13 vuoden iässä.

Sohvi on nyt yksin. R.I.P. Melli, ystävämme.

Fysioterapeutin vastaanotolla

Tänään oli pitkän tauon jälkeen Saran aika mennä fysioterapeutille. Ilta-aikoja on lähes mahdoton saada, varasimme tämän ajan silloin alkusyksyllä, kun viimeksi kävimme. Edessä on vielä pitempi tauko, sillä fysioterapeuttimme Riina jää kohta äitiyslomalle. Hän kehotti minua seuraamaan kotisivujaan jotta näen kun hän palaa töihin.

Sara on paljon paremmassa kunnossa kuin ennen hoitojen alkua. Toissapäivänä koirapuistossa tehty tahaton voltti kyllä tuntui vähän lantiossa, mutta pahimmat lukot on saatu purettua. Kyllähän sen olen mummelista kotonakin huomannut, se venyttelee ihan toisella tavalla nykyään - ihan kuin nuorena!

Tänne Klaukkalaan tulee koirahierojan vastaanotto, täytyypä yrittää saada aika sinne, edes Lindalle!

Vuoden 2013 uinnit aloitettu

Viitseliästä porukkaa: Riikka ja Jenni ajelivat tänään Porista asti tuomaan Sulon ja Jaajon uintiharjoituksiin! Olin varannut uintiopen ensikertalaisille. Sulohan tulee sukuunsa ja oppi kädenkäänteessä, mikä on homman nimi. Sillä oli varsin rauhallinen tyyli, kun se halkoi vettä veljen, äidin ja mummun perässä.

Jennin musta Jaajo noutajatyyppisenä keksi pian, että uiminen onkin kivaa kun voi hakea lelua samalla! Uinnin jälkeen kaikki saivat pesun sekä takit päälleen, mutta Jaajo ei paksun turkkinsa kanssa takeista välitä ja menikin suoraan lumihankeen pyörimään! Whippetien tassuja paleli ja niillä oli kiire autoon.

Bondilla on tällä hetkellä vaihe, jolloin sitä pissittää uinnin jälkeen ihan valtavasti. Sillä on kiire ulos kylpylästä, ja kun päästään kotiin, on tien pieleen kova kiire ja pissi tulee niin holtittomasti, että tänään piti pestä takki... Vaihe on varmaankin ohimenevä, sillä meillä molemmilla tytöilläkin on käyty tuo läpi jossain vaiheessa.

Paluumatkalla hain Saralle Mustista ja Mirristä uutta kuivamuonaa, Profanen peruna-lammas-kevytruokaa. Katsotaan, sopiiko se, ainakin näytti maistuvan!

Vuosi 2013 alkoi!

Vuoden 2012 viimeistä päivää vietimme koirakylpylässä Vihosten kanssa. Vesi lensi altaasta korkealle, kun pojat Danny, Rio ja Bondi loikkivat koivet suorina altaaseen! Tytöt Sara ja Linda sekä Beni-herra käyttäytyivät huomattavasti arvokkaammin. Kivaa oli kaikilla, ja seuraavallekin vuorolle oli tulossa neljä whippetiä (MaxWin- ja Paletin-koiria ainakin).

Iltapäivällä päästiin vielä pienelle lenkille ennen pimeän tuloa, eikä paukkuja kuulunut. Illalla oli kyllä helvetti irti. Linda maastoutui lopulta kiukaan taakse, vaikka sillä oli Mustista ja Mirristä ostettu thundershirt päällä ja Taikatassun suosittelema Calmex-tabletti kolmen tunnin välein. Sara ja Bondi ottivat tilanteen rauhallisesti, nukkuivat suuren osan aikaa. Tosin Lindan pelkääminen puolestaan aiheutti muissa epävarmuutta. Paukuttelu jatkui puoli kolmeen (sallitun kahden sijasta), jonka jälkeen minäkin pääsin nukkumaan. Sitten herättiin aamukolmelta, puoli viideltä, puoli kahdeksalta ja puoli kymmeneltä, kun näillä oli massuun kertynyt paljon tavaraa ulkoilun puuttuessa koko illan osalta.

Nyt on päästy vuoden 2013 ensimmäiseen päivään ja kuunneltu tasavallan presidentti Niinistön ensimmäinen uudenvuodenpuhe. Straussin sävelten soidessa koirat nukkuvat kuka missäkin ja minä istun sohvalla silmät ristissä. Huomenna pitää jaksaa töihin. Kaikesta huolimatta Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Vuoden vaihtuessa

Nyt kun ilotulitteet ja juhliminen ovat taas ajankohtaisia, on myös aika muistuttaa:

Laittakaa koirillenne sellaiset pannat/valjaat ja taluttimet, joista ne eivät pääse irti missään tilanteessa! Ulos ei kannata mennä silloin, kun räiskyy. Vaikka koira ei olisi ennen pelännytkään, se voi säikähtää ihan äkkiarvaamatta ja silmänräpäyksessä. (Niin kävi Lindalle kotikulmalla kolme vuotta sitten - alkuillasta - kun eräs nuori poika juoksi sitä päin ja heitti raketit.) Sen jälkeen elämä panikoivan koiran kanssa on infernaalista aina tähän aikaan vuodesta. Feromonitöpseli seinässä on ihan lelu, jos koira todella pelkää. Nyt Lindalla on ”thundershirt” sekä Calmex-tabletit varattuna uudeksivuodeksi. Toivon myös, että täällä Klaukkalassa päästäisiin vähän helpommalla kuin ennen Helsingissä. Kun ärsykkeet lievenevät/poistuvat, voi pelkokin vähitellen helpottaa.

Liian moni koira ja kissa karkaa taas vuodenvaihteessa, ja osaa niistä ei löydetä koskaan, tai löydetään menehtyneenä. Huolehditaan yhdessä siitä, että yksikään niistä onnettomista ei ole kenenkään meidän! ♥